Kun veljentyttöni oli pieni, ostin metritolkulla ihania kankaita, joista tein hänelle mekkoja. Kankaita jäi yli, sillä usein yhdistelin superihania kankaita yksivärisiin kankaisiin. Näitä ihanuuksia olen säästellyt kaapissa, kai siltä varalta, että joskus meilläkin asuu pieni tyttö. Veljeni tyttö on jo parikymppinen. Pienen palan olen raaskinut ottaa silloin tällöin kummilasten mekkoihin. Meillä asuu pieni Poika, joten on aika ottaa kankaat käyttöön eikä säästellä niitä enää. Ajattelin, että kankaista olisi eniten iloa kassien muodossa. Pikkuinen poika ilahtui kovin ("Kiitos, äiti, kun ompelit minulle oman kassin!") :). Hän pitää kauniista asioista. Ja kasseista, joihin voi laittaa tavaroita.
Tähän kassiin upposi mukavasti monenlaista aarretta. Sekä ompeluvaiheessa että valmiina ;) .
Sininen ja beige kukkakangas ovat niitä kauan säästeltyjä. Sinivalkoraitainen kangas on käytöstä poistetusta pussilakanasta ja ruudullinen kangas edesmenneen kultaisen äitini flanellipaidasta. Pitsit ovat äidin antamia.
Ompelin kassiin myös vuorin, sillä kukkakankaat ovat aika ohuita ja ajattelin, että tätä kassia voi käyttää vaikka ruokakauppakassina, jos haluaa. Tein tähän kassiin vähän leveämmän pohjan. Huomasin vasta jälkikäteen, että pohjan olisi voinut ehkä vahvistaa jollakin. Vuorikangas on kaapissa vuosikausia odottanutta tukevaa kangasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti